Maalämpö – mikä se on?
Maalämpö on uusiutuva ja halpa energiamuoto, jota kyetään nykyään hyödyntämään erittäin tehokkaasti. Kesäisin auringonlämpö varastoituu maahan ja kallioperään, sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta. Talvella pohjoisella pallonpuoliskolla auringon lämmittävä vaikutus on mitätön, jonka vuoksi auringon energiaa hyödynnetään lämpimän maaperän ja kallioperän avulla.
Maalämpöpumpun toimintaperiaate
Maalämpöä hyödynnetään maahan kaivettavalla putkistolla tai porakaivolla. Maahan tai porakaivoon upotetaan putkisto, jossa kiertää jäätymätön liuos. Jäätymätön liuos kiertää putkistosta rakennuksessa sijaitsevaan maalämpöpumppuun.
Maalämpöpumpussa lämmin liuos kohtaa kylmäaineen, johon liuoksen lämpö siirtyy. Kylmäaineesta lämpöä luovutetaan aluksi höyrynjäähdytin-lämmönsiirtimessä lämpimän käyttöveden kuumentamiseen lämminvesivaraajaan. Sen jälkeen kylmäaine luovuttaa lämpöä lauhdutin-lämmönsiirtimessä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Maalämpö lämmitysmuotona on sitä edullisempi mitä enemmän lämmitysenergiaa rakennuksessa kuluu. Vuosittainen säästö on merkittävä erityisesti suurissa rakennuksissa. Maalämpöpumppu voidaan asentaa lähes kaikkiin rakennuksiin ja nykyään se asennetaankin lähes 50 % uudisrakennuksista.
Maalämpöpumppu myös viilennykseen
Maalämpöjärjestelmää voi hyödyntää kesällä jäähdytykseen sisään puhallettavassa ilmassa. Maajäähdytys on ympäristöystävällinen tapa jäähdyttää kiinteistö.
Maajäähdytyksestä käytetään myös nimeä passiivijäähdytys, maakylmä ja maaviileä. Maalämpöä ja maakylmää kannattaa käyttää kaikissa sisäilman järjestelmissä, aina kun se on mahdollista.
Maajäähdytyksen hyödyt
- Maalämmön porakaivon maaliuosta käytetään jäähdyttämiseen
- Maajäähdytykseen tarvitaan lämpökaivon lisäksi vain kiertovesipumppu ja puhellinkonvektori
- Lähes ilmainen tapa sisäilman jäähdyttämiseen
- Ei lisää energiankulutusta
- Rakennuksesta varastoitunut lämpö parantaa maalämpöpumpun lämmitystehokkuutta talvella
- Maalämpö on alkuinvestointien jälkeen ilmaista
- Maalämpö-järjestelmä soveltuu myös vanhempiin rakennuksiin
Maajäähdytys on hyvin edullista, sillä ilmaisen jäähdytys-energian osuus on reilut 95-98 prosenttia. Energiankulutus ei juurikaan nouse jäähdytyksen käyttöönotossa, koska sähköenergiaa kuluu vain kiertovesipumpun ja puhallinkonvektorin toimintaan.
Maalämmön energialähteeksi poratussa lämpökaivossa kiertävää maaliuosta voidaan käyttää myös kiinteistön jäähdytykseen. Maajäähdytyksen hyödyntämiseen tarvitset lämpökaivon lisäksi vain kiertovesipumpun jäähdytysenergian tuottamiseen ja puhallinkonvektorin jäähdytyksen jakamiseen kiinteistön huoneilmaan. Kallioperä tai porakaivo varastoi rakennuksesta siirrettyä lämpöä talveksi, mikä parantaa maalämpöpumpun lämmitystehokkuutta.
Maakylmää voi käyttää myös teollisuuslaitosten sekä liikekiinteistöjen jäähdyttämiseen. Maakylmän hyödyntäminen lyhentää maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaikaa entisestään etenkin suurissa kohteissa.
Maalämpöpumpun hinta
Maalämmön hinta määräytyy tapauskohtaisesti maalämpöpumpusta, lämpökaivon porauksesta sekä asennustöistä. Hintaan vaikuttaa myös rakennuksen ikä, koko, asukasluku, varustelutaso, maaperän laatu ja olemassa oleva lämmitysjärjestelmä.
Lämpökaivon porauksen hinta määräytyy metrihinnan perustella, riippuen siitä porataanko maaperää vai kalliota. Hintaan vaikuttaa myös energiantarve, eli kuinka paljon energiaa tulisi saada, jotta maalämpöpumppu toimisi optimaalisesti.
Maalämpöpumpun hinta määräytyy tehon tarpeen ja ominaisuuksien mukaan. Sen hinta vaikuttaa myös osaksi maalämmön hintaan. Siksi on tärkeää määrittää pumpun teho porakaivosta otettavan tehon mukaiseksi. Pumpuissa on myös muita eroja, joita kannattaa tutkia ammattilaisen kanssa.
Lämmitysmuodon vaihtamiseen on saatavana kotitalousvähennystä sekä energia-avustusta, jota on mahdollista saada yksityistalouksiin ja taloyhtiöihin.
Öljylämmityksestä luopumisen yhteydessä työstä tuleva avustus on 60% ja vähennyksen enimmäismäärä on 3500€ , sekä omavastuu 150€. Tämä vähennysoikeus on voimassa vuoteen 2027 saakka.